Kesä ja kirjat –kirjastolaisten kirjavinkkejä lomalle

Kirjastolaiset eivät pakene kirjoja lomallakaan, vaan päinvastoin kesä on mitä otollisin aikaa kahlata läpi vino pino kirjoja. Valoisat illat houkuttavat lukemaan vielä muutaman sivun ja matkat pidemmällekin taittuvat mukavasti äänikirjoja kuunnellen. Myös jo useampaan kertaan luetut klassikot houkuttelevat yhä uudelleen ja uudelleen.

© Photo by Link Hoang on Unsplash

Anna-Liisa – matkailua ja dekkareita

Tein toukokuun loppupuolella laivamatkan Skotlannin ylämaille ja saarille. Laivan oli tarkoitus poiketa myös Shetlantiin Lerwickin satamaan. Etsiessäni ennen matkaa mukaan otettavaa lukemista verkkokirjakaupan sivuilta, löysin paitsi hienon kulttuuri- ja luontomatkakirjan – Charles Tait´n Shetland Guide Book – myös North Tyresidessä asuvan brittikirjailijan Ann Cleevesin Shetlanti-sarjaan kuuluvan kahdeksannen dekkarin nimeltään Wild Fire. Esittelytekstiä lukiessani huomasin, että Ann Cleeves oli viimeisimmässä teoksessaan päättänyt laittaa pisteen Lerwickin poliisiasemalla työskentelevän komisarionsa Jimmy Perezin tarinalle. Teos sopi siten hyvin seurakseni matkalleni niin tapahtumapaikkansa kuin päähenkilönsä päättyvän tarinan muodossa.

Shetlantilainen Jimmy Perez on varmasti monelle tuttu hahmo joko lukukokemuksena tai Ylen kanavilta tulleen sarjan ”Shetlandsaarten murhat” myötä.  Itse olen paitsi lukenut kirjat myös seurannut niiden pohjalta luotuja filmatisointeja. Näin on Cleevesin luoman toisenkin rikoskomisarion Vera Stanhopen kohdalla. Kummassakin sarjassa olen ihaillut tapahtumapaikkojen karuja maisemia, joita usein halkoo kapea yksinäinen, synkähkökin tie saaren päästä päähän. Jyrkät kalliot meren tyrskyineen taustoittavat alkavaa tarinaa.

© Photo by Anna-Liisa Helosalo

Olen dekkarien ystävä. Itse rikokset eivät minua sinällään kiinnosta vaan ihmiset niiden takana, taustat ja ympäristöt. Ann Cleevesin dekkareissa ihmiset ovat tavallisia, erehtyväisiä, omanlaisiaan, jotka usein ajautuvat tilanteisiin tai käyttävät niitä hyväkseen. Jotakin vain tapahtuu. Kun luen kirjaa, kiinnostun usein myös kirjailijan luomasta miljööstä. Joskus filmattu teossarja pakottaa etsimään itse kirjailijan taustalta. Vaikka Ann Cleeves on antanut varsin vapaat kädet teostensa filmatisoinneille, päähenkilöt ovat vahvasti omia persooniaan toimijoina, ajattelijoina, arkielämänsä kokijoina kummassakin genressä.

Kuinka Jimmy Perez selvisi laivamatkastaan kanssani? Wild Fire -kirja matkasi mukanani Dublinista Skyen, Orkneyn, Shetlannin ja Aberdeenin kautta takaisin Lappeenrantaan mukavasti matkalaukussa – lukematta. Niin paljon oli matkalla nähtävää ja koettavaa. Nyt kun laivan aallot ovat keinumisensa keinuneet ja meri lintuineen, väreineen, tuoksuineen ja äänineen vaipunut mielessä taustalle, on aika tehnyt tilaa jäähyväismatkalle Jimmy Perezin kanssa.  Wild Firen ensimmäinen sivu on avattu – tarina alkaa: ”Emma sat on the shingle bank and watched the kids on the beach below build a bonfire.”

Toni – kesälukemista silmät kiinni

Olemme jo tovin saaneet nauttia helteistä, ja monella on koulu vaihtunut kesätyöhön. Kaiken tohinan keskellä itse pyrin edes pari kertaa viikossa istahtamaan alas ja rauhoittumaan, mikä itselläni onnistuu parhaiten kirjan parissa. Kesti tovin, ennen kuin opin arvostamaan kirjallisuutta. ”Onhan meillä Youtube ja Wikipedia”. Onneksi tästäkin vaiheesta kasvoi yli, ja jatkuva kännykän räpeltäminen on vaihtunut kirjallisuuteen.

Kun minulta kysyttiin, kirjoittaisinko blogiin kesälukemisesta, totesin ”Mutta enhän minä juuri lue, kuuntelen enimmäkseen äänikirjoja”. -Onhan sekin tapa kuluttaa kirjallisuutta, minulle vastattiin naurahtaen. Tottahan se on, itsellä jostain syystä oli vielä viimeiset fiksaatiot ”siitä mitä kaikkea kirjallisuus on” karistamatta. Älypuhelimille on saatavilla tätä nykyä liuta äänikirjasovelluksia, joilla pääsee kuukausimaksulla   kuuntelemaan sydämensä kyllyydestä. Rannalla ja parvekkeella makoilun lisäksi käytän hyödyksi jokaisen välimatkan, joka tulee kuljettua koulun, töiden ja kodin välillä. Aina mahdollisuus oppia uutta.

© Photo by Element5 on Unsplash

Viimeisimpinä kuuntelussa ovat olleet Max Tegmarkin, MITn fyysikon pohdinta tekoälyn ja ihmiskunnan yhteiselosta kirjassa ”Life 3.0”. Hieman tutumpaa alaa tarjosi Stanfordin Tina Seelig teoksessa ”What I Wish I Knew When I Was 20”, joka tuo yrittäjyyden hieman erilaisesta näkökulmasta jokapäiväiseen elämään. Äänikirjoina kulutankin lähes yksinomaan tietokirjallisuutta. Syynä tähän on, että koen ulkopuolisen lukijan ohjailevan liikaa sitä, miltä fiktiossa hahmot näyttävät ja kuulostavat. Poikkeuksena on Douglas Adamsin hyvin tunnettu komedia-SciFi ”Hitchhiker’s Guide to the Galaxy”, jossa äänikirjan lukijana toimii itse kirjailija. Mikäli on lukenut Adamsia, tuntee kirjoittajan jokseenkin oikukkaan huumorin, mikä vain paranee tämän toteuttamana.

Ihan perinteisessä formaatissa olen lueskellut ”Thinking, Fast and Slow”, joka on Nobel-palkitun psykologi Daniel Kahnemanin teos siitä, miten ihminen päätyy valintoihin, usein järjettömiinkin sellaisiin, tietämättään.

Rohkaisen jokaista kokeilemaan äänikirjoja, varsinkin jos on yrittänyt uskotella itselleen että ”ei ole aikaa lukemiselle.” :’)

 

Kesä ja kirjat – lukuvinkkejä lomalle

Lomalla on aikaa syventyä kirjojen maailmaan. Painetut kirjat, lehdet ja pokkarit kuuluvat kesävarusteisiin kotona ja matkoilla. Kirjastoammattilaisten lukupinoista löytyy muun muassa elämäkertoja, dekkareita, sarjakuvia ja lehtiä. Vaihtelua lukuharrastukseen tuovat elokuvat. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat ovat erityisen kiinnostavia, kun voi verrata miten elokuvaohjaajan näkemys poikkeaa omasta käsityksestä kirjan hahmoista ja tapahtumista.

Ilkka – pokkareita, dekkareita ja urheilua

En pidä itseäni kirjallisuuden suurkuluttajana, mutta minulle tulee aika ajoin ”lukukausia”, jolloin luen useamman kirjan putkeen. Ei toki yhteen menoon, mutta siten, että kirjan lukeminen hakkaa vapaa-ajassani suoratoistopalvelut ja erilaiset pelit. Lomalla tulee kyllä luettua enemmän kuin muulloin ja usein loma-aikaan aloitettu lukemistottumus jatkuu lomanjälkeiseen arkeen.

Pääasiassa tykkään lukea realistisia kirjoja, joihin itse luokittelen historialliset kirjat, elämäkerrat ja dekkarit, joiden tapahtumat voisivat tapahtua oikeasti. Seuraan myös paljon erilaista urheilua, joten urheiluun ja urheilijoihin liittyvät kirjat kiinnostavat myös paljon.

Lomalla tulee usein reissattua aika paljon, vähintäänkin mökille. Kesälukemisena suosin tästä syystä pokkareita, koska ne on helppo ottaa mukaan matkalle, eivätkä ne vie tilaa niin paljoa. En ole vielä hurahtanut ääni- tai e-kirjoihin, joten toistaiseksi suosin useimmiten perinteistä kannettavaa kirjamallia. Loman aluksi tuleekin monesti käytyä kirjakaupan alesta ostamassa kasa pokkareita. Ehkä äänikirjasovelluksen käyttöönotto voisi olla tämän kesän juttuni.

Minulla ei ole varsinaista suosikkikirjailijaa, vaikkakin esim. Lars Keplerin, Matti Röngän tai Jarkko Sipilän dekkareita tuleekin luettua enemmän kuin muita dekkareita.

Viimeisin kirja, jonka luin oli Petteri Ala-Kivimäen kirjoittama kirja urheiluhieroja Marko Yrjövuoresta, joka loi uransa NHL- ja NBA-tähtien henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Seuraavaksi alan lukea elämänkertaa Wayne Gretzkystä. Tämä ”99” on viimeisin maailman parhaasta jääkiekkoilijasta kirjoitettu kirja. Sopii siis kiekkoseuraajan kesälomalukemiseksi mainiosti!

 

Mika – tietokirjoja, elämäkertoja ja lehtiä

Luen kesälomalla ja muulloinkin lähinnä tietokirjoja ja elämäkertoja. Kirjavalintoja ohjaavat omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta aika ajoin tulee liikuttua itselle hieman vieraammissa – silti kiinnostavissa – aiheissa yleistietämyksen karttumisen toivossa. Viimeksi luettujen elämäkertojen päähenkilöitä ovat olleet Spede, Hector, Sami Yaffa, ex-SaiPa Pentti Matikainen – ja tänä kesänä vuoron saavat joidenkin muiden tarinat.

Kotimaan kesälomamatkoilla hamstraan reittien varsilta paikallisia lehtiä. Vaikkapa lappilaiseen elämänmenoon ja ilmiöihin virittäytyy mukavasti alueiden omia lehtiä lukemalla. Sanoma- ja aikakauslehtien parissa tulee kyllä viihdyttyä muutenkin päivittäin.

Lukemani kirjat ovat usein toteutuneita lahjatoiveita. Itse hankin kirjoja enimmäkseen nettikaupoista, ja löytöjen toivossa tulee joskus pengottua kivijalkakauppojen alelaareja. Lainakirjoja ei tule juurikaan harrastettua, ja paperimuotoiset kirjat tuntuvat edelleen luontevimmilta. Näiden valintojen summana kotiin on muodostunut oma minikirjasto.

Lomilla tulee yleensä luettua enemmän kuin muulloin. Viime vuosien ruuhka-aikoina lukeminen on taantunut epäsäännölliseksi. Mieluinen harrastus löytänee taas kesän myötä paremmin oman paikkansa.

Lukemani kirjat valikoituvat pitkälti aiheen mukaan, joten suosikkikirjailijoita ei varsinaisesti ole. Sen sijaan tiettyjen kustantajien tarjontaa on tullut seurattua muita tarkemmin. Johnny Kniga, Like, Nemo ja Bazar tarjoavat valtavirrasta erottuvia näkökulmia, mikä tuottaa monesti kiinnostavaa luettavaa.

Lukuvinkit voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että on hyvä ylipäänsä lukea, koska vapaa-ajan ja tajunnan täyttäjiksi riittää valinnanvaraa ja tunkua jonoksi asti. Jörn Donnerin vanha TV-mainoshokema ”lukeminen kannattaa aina” lienee osuva näinä netin, videoiden ja pikaviestien lyhytjännitteisinä aikoina.

© Photo by Sandis Helvigs on Unsplash

 

Pia – sarjakuvien kauhua ja elokuvien lumoa

Olen aina pitänyt sarjakuvista; Aku Ankat, Asterixit, Tintit ja Ahmed Ahneet kantautuivat lähikirjastosta kotiin luettavaksi useampaan kertaan. Lomalukemisena sarjakuvat ovat loistavia; lyhyet ja iskevät sarjakuvatekstit ja osuvat kuvitukset sopivat lyhyemmänkin keskittymiskyvyn omaaville. Jarkko Vehniäisen ”Kamala luonto” -sarjakuva sanaleikkeineen ja pieruhuumoreineen avaa luonnon monimuotoisuutta. Tummemman huumorin ystäville sopivat Andy Rileyn kamikaze-puput, jotka seikkailevat ”Pupujen itsemurhakirjoissa”.

Katson paljon elokuvia, vähintäänkin pari sataa vuodessa. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat saattavat joskus tuottaa pettymyksen, jos on ensin lukenut kirjan ja muodostanut oman käsityksensä hahmoista ja tapahtumista, ja jotka poikkeavatkin elokuvaohjaajan näkemyksestä. Onko siis parempi lukea ensin kirja vai katsoa elokuva, siinäpä ongelma! Mieleenpainuvimpia kirja-elokuva-yhdistelmiä ovat olleet Henri Charrièren ”Papillon”, Michael Blaken ”Tanssii susien kanssa” ja Winston Groomin ”Forest Gump”.

Kirjojen omaksi hankkiminen ei ole minulle tärkeää, vaikka jonkun verran niteitä tuleekin hankittua divareista. Ostan vain paperikirjoja omaksi, e-kirjat ja äänikirjat lainaan kirjastosta. Äänikirjana olen saanut kahlattua läpi klassikoita, joita en jatkaisi lukea itse, mutta jotka ovat olleet kuunneltuna erinomainen kokemus; tällaisia ovat esim. Mika Waltarin ”Sinuhe egyptiläinen” ja Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Lomalla vapaa-aikaa on enemmän, joten ehtii myös lukemaankin enemmän. Lukuvuoroa odottavat ”Monty Pythonin maailma” ja tiedekirjaston book swapista löytynyt ”The Revenant” ja lukemattomat muut kirjat.

Lomalla luetaan – kirjavinkkejä jouluun

Joulukiireiden vaihtuessa pitkiin pyhiin, on aika rauhoittua sohvannurkkaan hyvien kirjojen parissa. Kirjastoammattilaiset Anne, Hanna ja Marja kertovat nyt omista lukutottumuksistaan ja antavat lukuvinkkejä jouluun ja tulevaan vuoteen.

Anne – dekkareita ja historiaa

Ostan melko paljon kirjoja sekä myös lainaan niitä kirjastosta. Mieluiten luen painettuja kirjoja, mutta hätävarana voin lukea e-kirjaa tai kuunnella äänikirjaa. Äänikirjoja kuuntelen pääasiassa neuloessani tai ollessani kävelylenkillä. Internetin syövereistä löydän myös luettavaa. Etsin sieltä yleensä historia-aineistoa, esimerkiksi Finna.fi:n, TAMPubin ja arkistojen digitoituja aineistoja.

Joulun aikaan, kuten yleensä lomien aikaan, luen hankkimiani tai lahjaksi saamiani kirjoja. Enimmäkseen luen dekkareita, mutta välillä vastapainoksi myös muuta kaunokirjallisuutta. Viime vuosina olen lukenut erityisesti ruotsalaisten rikoskirjailijoiden kirjoja, joissa riittää kahlaamista edelleen. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa Sjöwall ja Wahlöö, Maria Lang, Camilla Läckberg, Mari Jungstedt ja Henning Mankell. Kotimaisia suosikkejani ovat Outi Pakkanen ja Leena Lehtolainen. Ulkomaisista rikoskirjailijoista yksi suosikkini on italialaistunut amerikkalaisdekkaristi Donna Leon. Yöpöydälläni odottaa hänen kirjansa Earthly remains, jonka hankin syksyllä Helsingin kirjamessuilta. Tapanani on hankkia ja lukea kirjoja myös alkukielellä.

Harrastukseni ja kiinnostukseni erilaisiin asioihin näkyy kirjahyllyssäni, josta löytyy muun muassa neulontaa, virkkausta, puutarhaa, nikkarointia, kokkaamista ja leivontaa käsitteleviä kirjoja sekä eri kielten oppikirjoja, sukututkimusta ja Suomen historiaa käsitteleviä kirjoja. Joulun aikaan on toivottavasti aikaa lukea dekkareiden lisäksi myös historiaa käsitteleviä kirjoja. Syvällisempää paneutumista odottamassa ovat muun muassa Tampereen yliopiston gradu Urjalan Honkolan torppareista, liuta pitäjähistorioita sekä Hannu Narsakan vasta julkaisema kirja Tulimyrsky Kollaalla.

Hanna – käsityökirjoja ja lastenkirjoja

Lukemiseni rajoittuu nykyisin lähinnä lastenkirjoihin ja käsityökirjoihin. Satunnaisesti tulee luettua myös joitakin romaaneja. Vierailemme säännöllisesti kaupunginkirjastossa, josta kotiin kulkeutuu pinoittain lastenkirjoja ja aina myös jokunen käsityökirja tai -lehti. Molemmat lapsetkin ovat jo varsin tottuneita kirjaston käyttäjiä. Lapset saavat lahjoiksi kirjoja, muuten heille ei juuri kirjoja osteta. Itselleni ostan mielenkiintoisimmat käsityökirjat omiksi, koska parhaita tulee käytettyä varsin aktiivisesti vuosia. Lapsille on joitakin äänikirjoja lainattu kirjastosta, mutta perinteisen paperisen kirjan voittanutta ei ole.

Lasten kirjoista suosikkikirjailija on Mauri Kunnas, hänen kirjansa jaksavat ilahduttaa niin aikuisia kuin lapsiakin monikerroksisilla tarinoillaan ja mahtavilla kuvituksilla. Viime aikoina olemme lukeneet myös vanhempia Pekka Töpöhäntä –kirjoja, jotka jaksavat kiinnostaa 6-vuotiasta useammankin lukukerran. Suuren suosion on saavuttanut myös lasten tietokirja, josta löytyy tietoa niin historiasta, eläimistä, urheilusta kuin tieteestäkin.

Käsityökirjoista suosikkini on Pia Ketolan, Eija Bukowakin ja Leena Kokon kirjoittama Sukupolvien silmukat. Kirja on mielenkiintoinen teos myös niille jotka eivät käsitöistä niin välitä, mutta ovat historiasta kiinnostuneita. Myöskin Molla Millsin kirjat ovat minulle kovin mieluisia kauniin ja raikkaan sisältönsä ansiosta. Viime vuosien aikana suomalaisten käsityöläisten kirjat ovat lisääntyneet huomattavasti ja se jos mikä ilahduttaa minua.

Tulevalla joululomalla aion lukea Dmitri Gluhovskin kirjoittaman Metro 2035 –kirjan. Tämä on Metro –sarjan kolmas teos ja joudun luultavasti tekemään lukuvuorot tähän kirjaan mieheni kanssa. Kirjasarja on molempien suosikkeihin kuuluva.

Marja – tutkimusaiheeseen liittyvää lukemista ja sen vastapainoksi dekkareita

Viime vuosina lukemiseni on keskittynyt oman tutkimusaiheen ympärille ja lomalukemisesta ei oikein voi puhua, kun lomakin on ollut lähestulkoon sitä samaa työtä. Kesällä vietin kyllä viikon loman, jonka aikana luin pari dekkaria. Se oli todella hyvää vastapainoa ja rentoutumista.

Meillä on kotona ”kirjanostokielto”, kun hyllyihin ei enää mahdu enempää. Kiellosta huolimatta uusia tuntuu tulevan tasaiseen tahtiin. Toki joskus ostan kirjoja itsekin, mutta lähinnä puolisolle, joka on himolukija. Itselleni löydän lukemista esimerkiksi kirjastomme Book swapista tai joskus divarista. Kirjastosta lainaan mielelläni e-kirjoja, kun niitä ei tarvitse muistaa palauttaa tiettynä päivänä!

E-kirjat ovat hyviä myös reissussa, kun samaan laitteeseen mahtuu niitä monta. Samoin tykkään lukea e-kirjaa sängyssä, sillä valo on silloin optimaalinen. Paperimuotoiset kirjat sopivat laiturilla tai parvekkeella luettaviksi ja äänikirjat pitkille automatkoille. Jos ajatellaan viihdelukemista niin ehdottomasti luen lomalla enemmän kuin muulloin. Tämä johtuu osittain myös siitä, että minun on vaikea laskea käsistäni meneillään olevaa kirjaa.

Lapsena luin mielelläni Anni Polvan ja Hilja Valtosen kirjoja ja tietysti niitä tyttöklassikoita ja Tarzaneita. Teini-ikäisenä olen lukenut paljon kirjallisuuden klassikoita ja sotakirjoja ja kaikkina ikäkausina dekkareita. Olen myös tutustunut suomalaisten eri aikakausien niin nais- kuin mieskirjailijoiden tuotantoon. On hankala nimetä tiettyjä suosikkikirjailijoita. Ketä nyt mainitsisin? Kaari Utrio, Kjell Westö, paljasjalkaisena imatralaisena tietysti Laila Hirvisaaren Imatra-sarja…  Aikuisiällä luettu Seitsemän veljestä oli jotenkin aika paljon merkittävämpi kokemus kuin koululaisena läpi käyty, vaikka en silloinkaan sitä pitänyt pakkopullana. Stieg Larsonin ja muiden ruotsalaisten dekkarikirjailijoiden teoksia olen lukenut alkukielellä, sillä mielestäni siten pääsee paremmin kiinni kirjan syvimpään olemukseen. Käännetty kirja on aina saanut vähän kääntäjän ”makua” itseensä.

Edelliseen viitaten rohkaisisin kaikkia lukemaan ainakin englannin- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta alkukielellä, sillä niihin meillä yleensä on mahdollisuus. Myös kaikki muu oma kielitaito kannattaa ottaa käyttöön luettavaa valittaessa.

Kerran lomamatkalla minulla oli mukana Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, mikä ei ollut todellakaan mitään kevyttä lomalukemista. Erään hotellin terassilla sitä lukiessani luokseni tuli nuori hollantilainen mies, joka oli huomannut, mitä luen. Hän poikkesi huoneeseensa hakemaan oman lomakirjansa, joka oli sama kirja – hollanninkielisenä. Hän kysyi, haluaisinko katsoa hänen kirjastaan kuvia, joita minun pokkariversiossani ei ollut. Koska olin jo loppusivuilla ja tiesin, mitä kirjassa tapahtuu, katsoin mielelläni. Tästä kohtaamisesta syntyi mielenkiintoinen keskustelu ja jäi vahva muisto kyseisestä kirjasta.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

.

.

.

Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

.

.

.

Kesä tuli Tiedekirjastoon

Vaikka lämpömittari näyttää nollaa ja kylmä tuuli puskee vasten kasvoja, Tiedekirjasto siirtyy kesäaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maanantaista 15.5. alkaen asiakaspalvelua on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 10:00–15:30. Tällä mennään aina juhannukseen saakka seuraavin poikkeuksin:

• Tiistaina 16.5. asiakaspalvelu suljetaan klo 13:45 henkilökunnan osallistuessa Tukipalvelujen ToukotouhuiLUT-tapahtumaan.
• Keskiviikko 24.5. on Helatorstain aatto, jolloin muiden aattopäivien tapaan palvelu päättyy klo 14:00. Helatorstaiviikonloppuna 25.–28.5. kirjasto on suljettu, mutta on asiakkaiden käytettävissä läpi vuorokauden, kunhan kirjautuu sisään omalla henkilökohtaisella kulunvalvonta-avaimella.
• Torstaina 1.6. henkilökunta ei ole paikalla ja kirjaston ovet ovat suljettuina koko päivän.

Avoinna 24/7 myös kesällä
Kirjaston ovet avautuvat aukiolopäivinä myös kesällä klo 7:30, mutta asiakaspalvelun sulkeutuminen tarkoittaa myös kirjaston ovien lukitsemista. Omatoimikäyttö on mahdollista läpi koko kesän, paitsi kahden viikon ajan alkaen maanantaista 3.7. aina perjantaihin 16.7, jolloin kirjastossa tehdään suursiivousta ja laitetaan paikat siistiin kuntoon taas seuraavaa lukukautta varten.

Juhannus, keskikesän juhla, koittaa perjantaina 23.6., jolloin kirjasto on suljettu sunnuntaihin saakka. Aattopäivien tapaan 22.6. torstaina ovet laitetaan kiinni klo 14:00.
Juhannuksen jälkeen yleensä asiakasvirta hiljenee, ja asiakaspalvelua on tarjolla viikolla 26 maanantaista perjantaihin klo 10:00–14:00.

Tiedekirjasto avaa ovensa jälleen kahden sulkuviikon jälkeen maanantaina 17.7. klo 7:30, ja asiakaspalvelupisteessä palvellaan klo 10:00 alkaen klo 14:00 saakka maanantaista perjantaihin aina 11.8. asti.

Syksyllä paluu arkeen
Syksyn lähestyessä maanantaista 14.8. alkaen perjantaihin 25.8. saakka palvelua on tarjolla arkipäivisin 10:00–15:30, ja maanantaina 28.8. opiskelijoiden saapumisen myötä palaamme taas Tiedekirjastossakin arkeen, ja palvelemme ma-to 10:00–17:00 ja perjantaisin 10:00–15:30.

Kirja kuuluu jouluun – lukuvinkkejä kirjastoammattilaisilta

Hyvän kirjan, torkkupeiton ja konvehtirasian yhdistelmä kuuluu monen jouluun. Mikäpä sen mukavampaa kuin rauhoittua lukemaan lahjaksi saatua kirjaa aattoillan vaihtuessa yöksi. Innokkaimmat lukevat lahjakirjat jo ennen pyhien päättymistä, joten lomalukemista haetaan myös kirjastosta. Mutta mitä kirjastoammattilaiset itse lukevat lomalla ja muulloinkin? Sen paljastavat meille tässä Iris, Ritva ja Sari.

Iris – monipuolinen lukija lomalla ja arkena

Jo vuosikausia olen lukenut eniten pohjoismaisia ja brittiläisiä dekkareita sekä elämäkertoja, jotka liittyvät usein lähihistoriaan. Viimeisimpinä René Nybergin ”Viimeinen juna Moskovaan” sekä Pirjo Hounin ja Maria Romantschukin ”Ei, rouva presidentti”. Luen mielelläni myös ihmisten kautta tieteestä kertovia kirjoja, kuten ”Kvanttimies: Richard Feynmanin elämä tieteessä” sekä viimeksi Andrew Hodgesin ”Alan Turing, arvoitus”, Turingista kertoneen elokuvan innostamana. Nämä mainitsemani kirjat lainasin omasta tiedekirjastostamme.

Luen iltaisin kotona hierovassa nojatuolissani, mökillä Saimaan tuijottelun ohessa ja matkoilla iltalukemisena. Luen tasapuolisesti sekä lomalla että arkena, mutta joskus lomalla on niin paljon ohjelmaa, ettei aina ehdi tarttua kirjaan.

Saan yleensä vähintään yhden kirjan joululahjaksi, mutta joulunakaan en jaksa lukea yöllä. Joululahjakirjan antaja on hyvin kotimaa- ja kirjoittajauskollinen; jos Laila Hietamieheltä on ilmestynyt kirja, saan yleensä sen. Toinen tärppi on Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan kirja tai Virpi Hämeen-Anttilan uutukainen. Lisäksi luen jouluna mieheni lahjaksi saaman Remeksen, joista kolme ensimmäistä olivat mielestäni parhaat ja sitten viime vuotinen.

Viimeksi luin Anthony Doerrin romaanin ”Kaikki se valo jota emme näe”. Tämä oli huikea kertomus toisen maailmansodan Ranskasta ja Saksasta. Syksyllä kyynelehdin Jojo Moyesin ”Kerro minulle jotain hyvää” –kirjan kanssa. Nyt meneillään on Katja Myllyviidan ”Tunne tunteesi”, joka kuuluu mieluisaan aihepiiriin ”joka naisen psykologia”. Myös työhön liittyviä kirjoja on aina luvun alla, nyt odotan Maria Forsmanin kirjoittamaa uutuutta ”Julkaisut ja tieteen mittaaminen – bibliometriikan käännekohtia”.

Ritva – pohjoismaisten dekkarien ystävä

Luen enimmäkseen dekkareita. Erityisesti pohjoismaisten kirjailijoiden kuten Henning Mankellin, Anne Holtin, Åsa Larssonin ja Camilla Läckbergin kirjat ovat suosikkejani. Mankellin kirjat ovat niin hyviä, että olen lukenut joitakin hänen kirjoistaan jopa useampaan kertaan vuosien kuluessa. Suomalaisista luen Ilkka Remeksen, Reijo Mäen ja Leena Lehtolaisen tuotantoa. Myös brittikirjailija Mary Higgins Clarkin kirjat ovat tuttuja. Tietokirjoista luen lähinnä elämäkertoja ja muita tositarinoita.

En osta kirjoja itse, saan niitä lahjaksi tai lainaan kirjastosta. Työkavereiden kesken kierrätämme kirjoja ja hyödynnän myös kirjaston Book swap –hyllyn tarjontaa. Jouluuni kuuluu perinteisesti kirjalahja, sillä toivon aina lahjaksi kirjaa. Joulun traditioni on lukea lahjakirjaa yötä myöten. Lomalla tulee muutenkin luettua enemmän kuin arkena.

Muulloinkin luen enimmäkseen ennen nukkumaan menoa, ja monesti hyvän kirjan kanssa saattaa mennä puoli yötä. Toinen vakiolukupaikkani kotona on sohvannurkka. Matkoilla minulla on aina jokin pokkari mukana. E-kirjoja en lue, sillä haluan tuntea kirjan konkreettisesti kädessäni ja kääntää sivuja.

Viimeisin lukemani kirja on Mari Jungstedtin ”Muurien kätköissä”. Tällä hetkellä minulla on yöpöydällä lukupinossani neljä kirjaa: Peter Jamesin dekkari, Onnellinen keho –kirja, Marie Kondon KonMari ja Minna eväsojan ”Melkein Geisha”.

Sari – kirjojen suurkuluttaja varsinkin lomalla

Luen kaikenlaista kirjallisuutta. Tietokirjoista minua kiinnostaa eniten ihmisten, paikkojen ja asioiden historia. Luonnontieteet, ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kirjat, kaikki ihmiseen liittyvät asiat sekä elämäkerrat ovat myös hyvin kiinnostavia. Saatan myös lukea ruokaan liittyviä tietokirjoja, keittokirjoja jne.

Romaaneista minulle käy kaikki paitsi science fiction ja sotakirjat. Vaikka luen paljon, en pidä kaikesta lukemastani. Luettavan kirjan valinta riippuu pitkälti sen hetkisestä fiiliksestä. Minulla on usein samanaikaisesti luettavana jokin tietokirja ja romaani. Jos tiedän, että joudun jossakin odottamaan, otan mukaani jonkun kirjan tai tabletin. Päivän asioista pääsee parhaiten irti lukemalla jotakin.

Lomalla tulee luettua paljon enemmän kuin arkena, koska ei ole niin sidottu aikatauluihin. Usein kerään lomalle luettavaksi sellaisia kirjoja, joita tiedän lukevani intensiivisesti. Joulun aikaan on mukava syventyä kirjoihin ja lukea niin kauan kuin vain jaksaa. Toivon aina kirjoja lahjaksi, mutta nyt on kirjahylly niin täynnä, että e-kirjat ovat tervetulleita. Siksi oikeastaan toivonkin joulupukilta lisää kirjamäärärahoja eri kirjastoille. Kirjojen suurkuluttajana arvostan sitä, ettei kirjoja tarvitse hankkia omaksi, vaan niitä voi lainata eri kirjastoista.

Tällä hetkellä luen Nadifa Mohammedin kirjaa ”Kadottujen hedelmätarha”. Sitä ennen taisin lukea gluteenittomaan leivontaan liittyvän keittokirjan. Romaaneista luin viimeksi Jojo Moyesin kirjan ”Kerro minulle jotain hyvää”. Näin kesällä kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ja oli pakko saada lukea itse kirja.

Loma ja riippukeinu – mitä lukisin?

Kirjastoammattilainen ei pakene kirjoja lomallakaan. Yksi suosii kevyempää, kesään sopivaa kirjallisuutta, kun taas toinen syventyy mieluummin tietokirjojen syövereihin. Makuja on monia, samoin lukemistapoja. Tässä on kuvaus muutaman kirjastoammattilaisen kesälomalukemisista.

Paula – suunnitelmallinen luontokirjojen kuluttaja

Lomailen mökillä ja vakiolukupaikkani on riippumatto. Luen loma-aikana samanlaisia kirjoja kuin arkenakin, mutta vain enemmän. Loma-ajalle lukemista pitää olla varattuna mieluummin liikaa kuin liian vähän. Alan katsella sopivaa kesälukemista jo hyvissä ajoin ja luen paljon luontoon, retkeilyyn ja terveyteen liittyviä kirjoja.

Lukulistalleni on kertynyt jo monta kirjaa. Aion syventyä muun muassa ”Metsämieli” -kirjoihin, joissa on hyviä vinkkejä metsässä tehtäviin kehon ja mielen harjoituksiin.

Harrastan retkeilyä ja retkeilykirjat ovat kesän vakioluettavaani, sillä lomalla on hyvä etsiä uusia retkikohteita. Luettavaksi tulevat ainakin ”Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa” -kirja, joka on täynnä kiinnostavia kohteita ympäri Suomen! ”Retkeilijän kansallispuistot” on hyvä tietopaketti Suomen kansallispuistoista ja siihen tulee varmasti palattua retkikohteita miettiessäni. ”Selviydy luonnossa” -kirjan pidän puolestani reissussa mukana: siinä on tärkeää tietoa vaativampaan retkeilyyn, mutta se on hyödyllistä luettavaa ihan sunnuntairetkeilijällekin.

Retkieväitä varten tartun ”Viiden tähden vaellus” -kirjaan, kun tarvitsen uusia, herkullisia reseptejä, joita on kiva kokeilla. ”Aarteita Suomen luonnosta” -kirjasta aion etsiä tietoa villivihanneksista, joita voi kerätä salaatteihin. Myös ”Metsäkasvio” -kirjaa tulee varmasti selailtua ja etsittyä tietoa kasveista, joita ei tunnista. Loppukesästä metsään houkuttelee sienet, joten käteeni eksyy varmasti Saimi Hoyerin ”Sieniä ja ihmisiä”.

Lukemieni kirjojen määrä vaihtelee paljon. Ennen luin lähinnä romaaneja, mutta nykyään luen eniten tietokirjoja. Esimerkiksi ennen matkaa saatan lukea kaikki matkakohteesta kertovat matkaoppaat, jotka kirjastoista löydän.

Lähes kaikki lukemani kirjat lainaan kirjastosta, vain joitakin harvoja kirjoja olen ostanut omaksi. En käytä e-kirjoja, sillä haluan tuntea kirjan paperilla ja kääntää sivuja konkreettisesti.

Tänä kesänä odotan eniten heinäkuussa ilmestyvää ”Metsien kätkemä” -kirjaa. Jos saisin suositella kaikille luettavaksi vain yhtä kirjaa, se olisi ”Puiden kansa”, joka kertoo suomalaisten puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä.

Sanna – matkustelua e-kirja kainalossa

Lukutottumukseni ei muutu kesäaikana ja luen monenlaista kirjallisuutta. Eniten kuluu dekkareita, mutta sci-fiin ja fantasiaan en koske. Pääasiassa luen kaunokirjallisuutta, elämänkertoja ja satunnaisesti tietokirjallisuutta, joko Venäjään tai historiaan liittyvää. Tällä hetkellä luen Svetlana Aleksijevitsin kirjaa ”Tshernobylistä nousee rukous”.

Siskoni työskentelee kirjakaupassa, joten hänen kauttaan saan luettavaksi paljon uutuuskirjoja ja esikoiskirjailijoiden teoksia. Kärsin oikeastaan runsaudenpulasta: saamieni kirjojen lisäksi käytän kirjastoa ja teen myös varauksia mielenkiintoisiin kirjoihin. Usein käy niin, että monet varatut kirjat vapautuvat samanaikaisesti ja äkkiä huomaankin, että lukemattomia kirjoja onkin kotona kokonainen vuori.

Matkustelen lomalla usein ja matkalle en ota mukaan painettuja kirjoja, vaan e-kirjat kulkevat mukana tabletissa. Tavallisesti minulla on valmiina varastossa aiemmin hankittuja e-kirjoja, joista voin valita lomalukemista.

En tee lukulistoja, mutta tänä vuonna kiinnostuin HelMet-kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 kohdan lista asioista, joita luettavissa kirjoissa voi olla. En noudata listaa enkä anna sen ohjata lukemisiani, mutta seuraan mielenkiinnosta mihin kaikkiin kategorioihin lukemani kirjat sopivat.

Lomamatkalla luen tyypillisesti kulkuvälineissä, siirtyessäni paikasta toiseen, sillä lomakohteessa on usein paljon tekemistä ja vain siirtymissä on ylimääräistä aikaa. Lukuympäristöllä ei ole minulle väliä: jos kirja on mukaansatempaava, en kuule enkä näe muuta. Tämä onkin oikeastaan hyvän kirjan mittari.

Tuula – sinnikäs lukija välttelee naisten hömppäkirjallisuutta

Luen lomalla melko lailla samaa kirjallisuutta kuin arkena. Lomalla tosin tulee luettua normaalia enemmän, kun on aikaa. Välttelen hömppää eli niin sanottuja naisten viihderomaaneja, koska niitä tuli nuorempana luettua ihan riittämiin. Muuten skaalani on aika laaja: fantasia, jännärit, historialliset romaanit ja erityisesti musiikkiaiheiset elämänkerrat ovat suosikkejani.

Lempikirjailijoista mainittakoon John Irving, Stephen King ja Terry Pratchett. Harry Potter -sarjaan tartun aina uudelleen ja sarja on tullut luettua jo useasti läpi.

Ostan paljon kirjoja ja sänkyni viereen kertyy usein isot kirjakasat. En ole vuoteen lainannut kirjoja kirjastosta, koska tavoitteena on lukea omat kirjat ensin alta pois.

Luen illalla sängyssä, ennen nukkumaanmenoa ja aina on luettava vähän, vaikka kuinka väsyttäisi. Lukuseurana sängyssä on usein Morri-kissa. Kesällä ja lomalla luen paljon pihalla, riippumatossa. Luonnonäänet eivät haittaa lukurauhaa, mutta sisätiloissa musiikki tai television ääni saa minut ryntäämään kirjan kanssa toiseen huoneeseen. Luen sujuvasti eri paikoissa ja nuorena tuli testattua jopa lukemista suihkussa.

Olen sinnikäs lukija ja en yleensä halua antaa periksi vaan luen kirjan, vaikka se olisi tylsäkin. Tietenkin tylsän kirjan kanssa kuluu aina kauemmin aikaa. Jos vastaan tulee oikein kiinnostavia kirjoja, voi lomalla lukea hujauttaa parikin pokkaria päivässä.